tiistai 17. marraskuuta 2009

Maailmanpelastajat

Nyt kun taas alkuun päästiin niin loppua ei tule. Se mikä aina jaksaa ihmetyttää ja vituttaa on työnsankarit.

"Piti tänään lähteä kotiin jo klo 15, mutta sejase hajos."

Voi isäkissan vittu. Jos ei firma, jossa on tuhansia työntekijöitä pysy pystyssä ilman yhtä paskahousua niin jo on helvetti.

Itse kommentoin aina kun kuulen vastaavaa MARTTYYRIPASKAA seuraavasti:

"Vai niin, sano kaikille että haistaavat paska, ja sitten suksi vittuun."

Jumalauta että osaa pänniä, "no hoh hoh, minä olen niin saatanan tärkeä ihminen että jään tänne uurastamaan".

Jos joku on niin tärkeä ettei voi lähteä töistä kotiin noudattaen normaalia työaikaa, niin palkan täytyy olla aika helvetin suuri. Mutta ei, yleensä näillä saatanan jeesustelijoilla se on helposti alle 4k€.

Jos joku hullu maksaisi 30000 e/kk palkkaa, niin silloin voisi jeesustella ja jäädä säätämään jotain paskanturhaa viritelmää. Muutoin voi varmasti suksia kuppilaan vetämään kaljaa, jos sille tuntuu. Ja täysin ilman omantunnontuskia.

Kyllä se vaan niin on.

Asiointi

Ei pitänyt vituttaa mutta taas niin kävi. Yleistä matalapainetta ja vitutusta aiheuttaa jo pelkästään sää, saati sitten asiointi erilaisten kullinvenyttäjien kanssa.

Jos nyt kävisi siten, että jotain työtehtäviä tarvitsee suorittaa, niin lähtökohtaisesti tehtävän suorittamisen edellytysten täytyy olla selvillä. Koska jos niitä ei tiedä, kuinka saatanassa asian voi saada tehtyä.

Annetaan perus-esimerkki. Pekka Peräreikä, joka jostain syystä leikkii esimiestä, kertoo sinulle, suorittavaa työtä tekevälle paskahousulle että:

"Nyt heti kiireesti säntäät kilometrin päässä olevan auton luo ja tankkaat tankkiin 25 l bensaa."

Tässä vaiheessa vielä luulee että ei tässä mitään, sehän onnistuu. Mutta kirmattuasi P. Peräreiän osoittamaan paikkaan, autoa ei näy ei kuulu. Kuinka vitussa voit tankata auton jota ei ole olemassa!!! Saatanan saatanan perkele.

Sitten ilmoitat Peräreiälle että täälläpä ei ole autoa jota tankata. Tästäkin voisi selvitä kohtuullisella vitutuksella kun kullinaama myöntäisi erheensä, jolloin itse, paskahousuna tallustaisi kotiinsa ja vetäisi pullon kaljaa. Yleensä kuitenkin Peräreikä vierittää syyn tehtävän "epäonnistumisesta" paskahousun (eli suorittajan) niskaan, vaikkei ko tehtävää ole edes mahdollista suorittaa, KOSKA SEN SUORITTAMISEN EDELLYTYKSET PUUTTUVAT!!! Vitunvitunvitun vittu! Haistakaa kaikki paska.

torstai 4. joulukuuta 2008

Superbussikuski

Joo, ei ole kevät iskenyt viimeaikoina, paitsi nyt.

Kävin asiakkaan tiloissa hoitamassa muutaman asian aamusta ja jatkoin matkaani kohti keskustaa. Menin siis pysäkille odottamaan linja-autoa. Matka sinänsä meni mainioisti. Painoin nappia jäädäkseni pois linja-autosta. Istuin etummaisessa penkissä ja aioin mennä auton etuovesta pihalle. Linja-auto pysähtyi pysäkille, odotin että kuski avaa oven ja pääsen pois autosta. Mitään ei tapahtunut. Kysyin kuskilta, voitko avata oven? Bulldogin näköinen pikkumies katsoi ratin takaa sanomatta mitään. Kysyin uudestaan bulldogmieheltä pääseekö autosta ulos. Edelleen tollo tollottaa sama autistinen ilme naamallaan.

Lähdin kävelemään kohti bussin keskiosaa jossa oli avoin ovi, huom. oli. Juuri kun pääsin oven läheisyyteen, juntti sulki oven. Korotin ääntäni ja kysyin: "Voiko täältä nyt helvetti sentään päästä jostain ovesta ulos". Buldogmies avasin oven ja pääsin ulos bussista. Ei ole elämä helppoa.

Buldogmies on varmaan nuorena jäänyt paitsioon muutaman kerran liikaa.

tiistai 30. syyskuuta 2008

Ykkösmies

Viime viikolla kohtasin sekatyömieshommissa ns. ykkösmiehen. Mies saapui työmaalle unisena ja vapisevana. Katselin hiukkasen toimintaa ja mietin, että mistähän sillan alta kaveri on kesken unien vedetty hommiin. No suihkussahan ykkösmies ei ole käynyt ainakaan vähään aikaan. Tukka on sekaisin ja viikset löytyvät tietysti. Päällä on vanha ja likainen verkkopaita / t-paita. Farkut on kiinni narulla ja muutenkin ulkoinen olemus on hiukkasen sekava. Ykkösmies on ketjupolttaja...jos tupakalle ei pääse silloin kun haluaa, niin hermostuminen alkaa ja samantien ns. valitusörinä, jota taasen ei jaksa kuunnella ketkään muut kuin Ykkösmiehet itse.

Ykkösmies valitti, että kun ei ole kiire, niin veltostuu ja ettei tälläista työpäivää ole ollut. Huokailua tuli mieheltä koko ajan ja ihme kysymyksiä. Esimerkki: Missähän tässä on lähin kauppa? -No ehkä se on tossa lähellä(250m päässä) olevalla ostarilla.

Työpäivän päätteeksi Ykkösmiehellä oli mukanaan 2 kassia = ilmeisesti koko omaisuus. Duunivaatteet olivat vaihtuneet bootseihin, farkkuihin, farkkupaitaan ja raidalliseen pikkutakkiin ja knalliin sekä mustiin aurinkolaseihin. Enpä tiedä, mutta Hanoi Rocks / sirkus on tainnut jäädä päälle tälle elämäntapa intiaanille.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Häijy Vanha Nainen II

Eräs nyky-yhteiskunnan suurimpia ongelmia on autoni. Ajoin ruokatunnilla kotiin syömään, kaarsin autolla rapun eteen. Samalla hetkellä kun pysähdyin ja sammutin auton, huomasin noin 30 metrin päässä rapun edessä seisovan hahmon joka tuijotti kohti. Sekunnin murto-osassa ymmärsin pääpiirteissään mitä tuleman pitää, villi arvaukseni oli joko lappu tuulilasiin tai puhuttelu.

Käväisin sisällä syömässä (n.15 min). Ulos tullessani Häijy Vanha Nainen oli säätämässä jotain rappukäytävän oven edessä, kyseessä oli "valetekeminen", koska ainut tarkoitus hänellä oli hakeutua seuraani ja marmattaa autosta.

Kuljin roskapussi kädessäni ovesta ja sillä sekunnilla HVN aktivoitui ja tuijotti tiukasti. "TÄMÄ EI OLE PARKKIPAIKKA!", kuului tekovitun argumentti. Kommentoin munahaukalle: "Auto on siinä sen aikaa, kun sen tarttee olla siinä.", ja jatkoin matkaani roskikselle. Palatessani olin varma että HVN haluaa keskustella lisää autostani mutta hän tyytyi mököttämiseen.

Näin hahmot, joilla on liikaa aikaa, ilmeisesti käyttävät päivänsä. Toivottavasti tämä kuukautiskostaja mököttää seuraavat 100 vuotta.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Sekatyömies(AMK)

tekee töitä, joista
a) maksetaan n. 10€/h
b) kukaan muu ei niitä viitsi tehdä
c) saa kuulla vittuilua kaikilta, ml. esimiehet
d) ei saa sisältöä elämään
e) osa tehdään sellaiseen vuorokauden aikaan, kun muut lepäävät

Sekatyömiehen elämä on aika perseestä ja parempaa ei ole näkyvissä. Kaikella on merkityksensä ja tällä tarinalla se on se, että sekatyömies kohtaa Elämän Kevään nopeammin kuin kukaan olettaa...

perjantai 12. syyskuuta 2008

Erikoiskurapöksy

Miten voi olla mahdollista että yhteen kaupunkiin mahtuu valtava määrä erilaisia sankareita?

Tänään sain taas todistaa toimintaa, jota en välittäisi lainkaan nähdä.

Perjantai, töistä tullessa ajattelin käydä hakemassa muutaman tölkin olutta. Vaimoni toimi kuskina koska hän haki minut töistä. Ajoimme kaupan pihaan ja poistuin auton kyydistä. Kävin pikaisesti hakemassa oluet ja palasin autolle.

Mitä kohtasin palatessani ostoksilta? Tietysti Erikoiskurapöksyn. Alkoholisoitunut 60 vuotias vehkeeltä haiseva mies oli pysähtynyt autoni keulan eteen ja tuijotti vaimoani. Tullessani kaupasta ihmettelin mikä helvetin kusiruisku on taas eksynyt päivänvaloon.

Lähestyin hahmoa ihmetyksen vallassa tuijottaen takaisin vihaisesti, arvaten (jälleen kerran) mistä on kysymys. Huomatessaan innokkaan lähestymiseni, Kusiruisku lähti pikaisesti raahustamaan vastakkaiseen suuntaan, joten en ehtinyt vaihtaa kuulumisia ko. hahmon kanssa.

Kusiruiskun asia jäi siis arvoitukseksi mutta veikkaan että kyse oli samansuuntaista asiasta kuin muillakin kaupungin tukipilareilla tähän asti.