tiistai 30. syyskuuta 2008

Ykkösmies

Viime viikolla kohtasin sekatyömieshommissa ns. ykkösmiehen. Mies saapui työmaalle unisena ja vapisevana. Katselin hiukkasen toimintaa ja mietin, että mistähän sillan alta kaveri on kesken unien vedetty hommiin. No suihkussahan ykkösmies ei ole käynyt ainakaan vähään aikaan. Tukka on sekaisin ja viikset löytyvät tietysti. Päällä on vanha ja likainen verkkopaita / t-paita. Farkut on kiinni narulla ja muutenkin ulkoinen olemus on hiukkasen sekava. Ykkösmies on ketjupolttaja...jos tupakalle ei pääse silloin kun haluaa, niin hermostuminen alkaa ja samantien ns. valitusörinä, jota taasen ei jaksa kuunnella ketkään muut kuin Ykkösmiehet itse.

Ykkösmies valitti, että kun ei ole kiire, niin veltostuu ja ettei tälläista työpäivää ole ollut. Huokailua tuli mieheltä koko ajan ja ihme kysymyksiä. Esimerkki: Missähän tässä on lähin kauppa? -No ehkä se on tossa lähellä(250m päässä) olevalla ostarilla.

Työpäivän päätteeksi Ykkösmiehellä oli mukanaan 2 kassia = ilmeisesti koko omaisuus. Duunivaatteet olivat vaihtuneet bootseihin, farkkuihin, farkkupaitaan ja raidalliseen pikkutakkiin ja knalliin sekä mustiin aurinkolaseihin. Enpä tiedä, mutta Hanoi Rocks / sirkus on tainnut jäädä päälle tälle elämäntapa intiaanille.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Häijy Vanha Nainen II

Eräs nyky-yhteiskunnan suurimpia ongelmia on autoni. Ajoin ruokatunnilla kotiin syömään, kaarsin autolla rapun eteen. Samalla hetkellä kun pysähdyin ja sammutin auton, huomasin noin 30 metrin päässä rapun edessä seisovan hahmon joka tuijotti kohti. Sekunnin murto-osassa ymmärsin pääpiirteissään mitä tuleman pitää, villi arvaukseni oli joko lappu tuulilasiin tai puhuttelu.

Käväisin sisällä syömässä (n.15 min). Ulos tullessani Häijy Vanha Nainen oli säätämässä jotain rappukäytävän oven edessä, kyseessä oli "valetekeminen", koska ainut tarkoitus hänellä oli hakeutua seuraani ja marmattaa autosta.

Kuljin roskapussi kädessäni ovesta ja sillä sekunnilla HVN aktivoitui ja tuijotti tiukasti. "TÄMÄ EI OLE PARKKIPAIKKA!", kuului tekovitun argumentti. Kommentoin munahaukalle: "Auto on siinä sen aikaa, kun sen tarttee olla siinä.", ja jatkoin matkaani roskikselle. Palatessani olin varma että HVN haluaa keskustella lisää autostani mutta hän tyytyi mököttämiseen.

Näin hahmot, joilla on liikaa aikaa, ilmeisesti käyttävät päivänsä. Toivottavasti tämä kuukautiskostaja mököttää seuraavat 100 vuotta.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Sekatyömies(AMK)

tekee töitä, joista
a) maksetaan n. 10€/h
b) kukaan muu ei niitä viitsi tehdä
c) saa kuulla vittuilua kaikilta, ml. esimiehet
d) ei saa sisältöä elämään
e) osa tehdään sellaiseen vuorokauden aikaan, kun muut lepäävät

Sekatyömiehen elämä on aika perseestä ja parempaa ei ole näkyvissä. Kaikella on merkityksensä ja tällä tarinalla se on se, että sekatyömies kohtaa Elämän Kevään nopeammin kuin kukaan olettaa...

perjantai 12. syyskuuta 2008

Erikoiskurapöksy

Miten voi olla mahdollista että yhteen kaupunkiin mahtuu valtava määrä erilaisia sankareita?

Tänään sain taas todistaa toimintaa, jota en välittäisi lainkaan nähdä.

Perjantai, töistä tullessa ajattelin käydä hakemassa muutaman tölkin olutta. Vaimoni toimi kuskina koska hän haki minut töistä. Ajoimme kaupan pihaan ja poistuin auton kyydistä. Kävin pikaisesti hakemassa oluet ja palasin autolle.

Mitä kohtasin palatessani ostoksilta? Tietysti Erikoiskurapöksyn. Alkoholisoitunut 60 vuotias vehkeeltä haiseva mies oli pysähtynyt autoni keulan eteen ja tuijotti vaimoani. Tullessani kaupasta ihmettelin mikä helvetin kusiruisku on taas eksynyt päivänvaloon.

Lähestyin hahmoa ihmetyksen vallassa tuijottaen takaisin vihaisesti, arvaten (jälleen kerran) mistä on kysymys. Huomatessaan innokkaan lähestymiseni, Kusiruisku lähti pikaisesti raahustamaan vastakkaiseen suuntaan, joten en ehtinyt vaihtaa kuulumisia ko. hahmon kanssa.

Kusiruiskun asia jäi siis arvoitukseksi mutta veikkaan että kyse oli samansuuntaista asiasta kuin muillakin kaupungin tukipilareilla tähän asti.

lauantai 6. syyskuuta 2008

Ammatinvalinnasta

Minä teen oman alani töitä.

Joku toimii peltiseppänä, joku taas lääkärinä jne.

Yleisesti voi todeta että jokaisella on oma hommansa. Ykköstyypin paskahousujen, mummo-henkilöiden, Häijyjen Vanhojen Naisten yms. hahmojen tehtävä on olla kusipää, ja sen tehtävän he suorittavat erittäin hyvin.

torstai 4. syyskuuta 2008

Valeneekeri

Sattui tässä tällä viikolla, kun olin lähdössä kuntosalilta kotia kohti kävellen...

Astuin ovesta ulos ja lähdin kulkemaan kohti talonkulmaa, josta päätin sitten kääntyä vasemmalle. Hiukka ennen kääntymistäni aloin kuulla kulman takaa jotain epämääräistä naisen puhetta. Ajattelin, että taas on joku äänekäs juoruakka puhelimessa kun kailotus kuuluu näinkin kauas. Käännyttäni huomasin, että kadulla ei liikkunut muita ihmisiä, vaan vastaan harppoi noin 2 metrinen amatsoni kassi heiluen ja leipäläpi laulaen jotain kummaa sepostusta. Kohtaamistilanteessa hirmulisko tuijotti suoraan silmiini häbäläbää heittäen suustaan. Itse vältin katsekontaktia tuijottamalla vaan suoraan eteenpäin. Jatkoin ripeästi kävelyäni ja ajattelin, että ei perkele näitä saatanan sekopäitä.

Yht´äkkiä alkoi huuto perääni jossa alkoi mm. meikäläisen nimittäminen valeneekeriksi ja että mitäs kahvituksia sitä oikein pidellään ja jne. Itse kiihdytin vauhtiani ja mietin samalla, että ei helvetti, miksi juuri minä joudun kohtaamaan näitä honottavia pilleripirkkoja, jotka huutelevat omissa huuruissaan perättömiä juttuja ohikulkijoille.

Näissä tapauksissa en suosittele sananvaihtoa näiden ihmiskunnan ihanuuksien kanssa. Uskon ja toivon, että joku muukin joutui kyseisenä päivänä kohtaamaan tämän Elämän Kevään sanansaattajan...

maanantai 1. syyskuuta 2008

Häijy Vanha Nainen.

Ei siinä mitään. Kun vanhuus tulee niin ilmeisesti alkaa vituttamaan enemmän. Onhan näitä nähty; ykköstyypin paskahousuja, mummo-henkilöitä yms. Kaikkia yhdistää se, että Elämän Kevät on heille kaukainen muisto.

Tämä tapaus ei nyt täytä kaikkia Ykköstyypin Paskahousun tai Mummo-henkilön tunnusmerkkejä, tosin veikkaan että ainut syy tunnusmerkistön täyttämättäjäämiseen oli merkittävä vauhti.

Tilanne oli seuraava, ajoin autolla kotoo-töihin. Lähestyessäni työpaikkaa, kaarsin työpaikan pihaan siten että saatoin luovuttaa autoni toiseen käyttöön. Huomasin kaartaessani edestä lähestyvän pyöräilijän, jonka vuoksi kaarsin siten, että pyörätie jäi vapaaksi mahdollistaen pyöräilijälle autoni turvallisen ohittamisen.

No, pyöräilijähän oli tietysti Häijy Vanha Nainen. Heti etäisyydelle päästyään hän tuijotti vehkeeltä haisevan pyöränsä selästä jäätävästi. Olin täysin varma että kohta kuullaan taas jotain säälittävää ininää. Onneton vitturätti oikein käänsi päätänsä mahdollistaakseen mahdollisimman pitkän tuijotuksen.

HVN:n vauhti oli kuitenkin niin kova ettei hän ehtinyt lohkaisemaan mitään nasevaa kommenttia.

Tällä kertaa siis Häijy Vanha Nainen onnistui välttämään Elämän Kevään, mutta on vain ajan kysymys milloin se hänellekin koittaa.