Olinpa tässä eräs päivä liikkeellä autollani. Vietin kiireetöntä päivää ajelemalla, matkalla kotiin huomasin joutuneeni tilanteenseen jossa edessä olevan tienpätkän läpi ei olisi saanut ajaa. Matkaa oli noin 40 metriä, hiekkatietä. No, arvelin että ei kai se haittaa jos tuosta menee.
Monia ei varmaan olisi haitannutkaan, mutta pyörällä liikkuvaa ykköstyypin paskahousua haittasi. Paskahousu huomasi aikeeni ja pysäköi polkupyörän tielleni siten etten pystynyt etenemään. Näytin paskahousulle että menee muualle siitä urpoilemaan, mutta eihän paskahousu nyt sellaista ymmärrä, sillä häntä kiinnostavat muiden ihmisten asiat.
No, peruutin kääntyäkseni ja kiertääkseni, jolloin paskahousu jatkoi matkaansa. Tämähän oli tietysti hämäystä. Sillä sekunnilla kun paskahousu lähti liikkeelle pyörineen, itse ajoin autolla juuri sitä reittiä jota olin alunperin aikonutkin. Siihen jäi paskahousu pyörineen suremaan. Paskahousulle koitti Elämän Kevät.
sunnuntai 24. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti